Koko kansan feminismiä

Tympeiden tyttöjen ja Makian yhteistyömallisto jalkauttaa feminismin arkeen. Haluamme yhteistyöllä nostaa keskusteluun sen, ettei feminismissä ole kyse vain “tyttöjen jutuista”, vaan jokaisen oikeudesta leveämpään tilaan. Siksi tarvitsemme koko kansan feminismiä.

Read this article in english. Lue tämä artikkeli englanniksi.

Feminismi taistelee sen puolesta, että kaikilla olisi samat oikeudet ja mahdollisuudet. Ettei kenenkään sukupuolesta riippumatta tarvitsisi tunkea itseään normien mukaiseen muottiin tai elää pelossa. Että tila olisi yhdenvertaisempi ja leveämpi meille kaikille. Mutta se ei realisoidu käytännössä, sillä vieläkään feminismi ei tavoita ihmisiä niin laajasti kuin olisi syytä. Abstrakti puhe sukupuolittuneista rakenteista tuntuu kaukaiselta ja vaikeasti hahmotettavalta – vaikka todellisuudessa rakenteet ovat erittäin arkisia kenen tahansa elämässä.

Sukupuoli ei ole vieläkään yhdentekevä asia. Vuoden 2020 YK:n maailmanlaajuisessa sukupuoleen kohdistuvia ennakkoluuloja kartoittavassa tutkimuksessa 90 % ihmisistä kertoi ajattelevansa, että naiset ovat jollain tapaa miehiä huonompia. Suomalaisistakin vastaajista näin ajatteli yli puolet. Olemme siis omaksuneet naisvihan osaksi maailmankuvaamme aika mukisematta, ja se näkyy.

Myös naisvihan termi kärsii väärinymmärryksistä. Naisviha on vinoutunut ihmiskäsitys, jossa naiset nähdään vähemmän arvokkaina. Ongelma on siis hyväksikäyttö, syrjintä ja sorto – ei mikään sukupuoli tai ihmisryhmä. Se voi olla äärimmäistä vihaa ja väkivaltaa, mutta paljon useammin se on erilaista piilevää väheksyntää. Laajemmin naisviha näkyy niin, että koko yhteiskuntamme arvottaa feminiiniset asiat lähtökohtaisesti vähemmän arvokkaiksi kuin maskuliiniset. Se osuu erityisesti naisiin ja tyttöihin, mutta myös kaikkeen muuhun feminiiniseksi miellettyyn, kuten luonteenpiirteisiin, käytökseen, toimintaan ja arvoihin. Näin olleen naisviha kohdistuu jollain tapaa kaikkiin ihmisiin sukupuolesta riippumatta. Kärjistettynä esimerkkinä: naisia pidettiin vuosituhansia kykenemättöminä järkeilyyn ja päätöksentekoon ”ylitunteellisuutensa” vuoksi eikä herkkyys ole nyky-yhteiskunnassakaan järin ihailtu piirre – mutta ainakin se on naisille sallittu. Miehet taas tavataan vieläkin ”kasvattaa vahvoiksi” eli piilottamaan vaikeat tunteensa sisälleen ja pysymään hiljaa.

Naisviha ei ole mihinkään sukupuoleen ulkoistettava ajatusmalli vaan yhteiskunnan hiljaiset asenteet asuvat meissä kaikissa ja kaikkialla. Se on iskostunut pahaa tarkoittamattomista kommenteista, tieteestä, mediasta, rivien väleistä, kulttuurituotteista, ylisukupolvisista ”tosiasioista”, koulusta. Eikä se ole kenenkään yksittäisen ihmisen vika, tietysti yhteiskuntamme normit siirtyvät meihin ja opimme pitämään niitä luonnollisina. Mutta samaan aikaan on myös totta, etteivät tällaiset normit osaa kuin vahvistaa eriarvoista kohtelua.

Joka päivä tyttömäisyys vie uskottavuutta; 11-vuotiaat tytöt jakavat keskenään vinkkejä raiskauksilta suojautumiseen; naiset sinnittelevät palkkakuopassa; hoivavastuu siirtyy äideiltä tyttärille; yhteiskuntamme on niin monella tapaa kiinnostunut naisen kehosta. Silti emme osaa puhua siitä perheemme ja ystäviemme kanssa. Hyväksymme tilanteen, kun emme tiedä kuinka sitä parantaakaan. Ja toivomme, että ehkä jos pysymme hiljaa, se ei tapahdu meille. Mutta hiljaisuus ei pysäyttänyt mitään. Se on vain jättänyt meidät yksin kipujemme kanssa.

Jotta tulevaisuuden lasten ei tarvitsisi kokea näitä samoja kipuja, meidän pitää uskaltaa muuttua. Pitkän historian vuoksi työtä on edessä paljon, mutta lohdullisesti rakenteet koostuvat aina vain tarpeeksi monesta normin omaksuneesta ihmisestä, joten ihmiset voivat myös ne muuttaa. Mutta muutokseen tarvitaan jokaista, koko kansan feminismiä, joka tulee lähelle ihmisiä ja antaa meille työkaluja. Työkaluja, jotka opettavat meitä esimerkiksi:

– kuuntelemaan ja avaamaan suumme.

– kyseenalaistamaan sen, kuinka meille on opetettu tiettyjen ihmisten olevan jollain tapaa huonompia, ja kuinka meidät on opetettu pakottamaan ihmisiä ahtaisiin rooleihin.

– päästämään irti peloista, häpeästä ja itse sisäistämistämme ahtaista normeista – ja hengittämään vapaammin.

– ymmärtämään mistä viha, väheksyntä ja väkivalta kumpuavat.

– vastustamaan sortoa ja vaatimaan oikeutta.

Toteutuakseen, koko kansan feminismi ei voi nojautua individualistiseen, kapitalismin inspiroimaan versioon feminismistä, joka pyrkii vain nostamaan naiset mukaan järjestelmämme huipulle järjestelmän muuttamisen sijaan. Tällainen näkemys “feminismistä” unohtaa täysin talousjärjestelmämme perustavanlaatuiset ongelmat, kuten jatkuvasti kasvavat tuloerot, hoivakriisi, kurjistuvat syrjäseudut, epävarma työelämä, yhä arkinen rasismi ja seksismi, ilmastokriisi ja kansantaudiksi muodostuneet mielenterveysongelmat. Limbo vain kiihtyy, kun eriarvoisuuden akselit ruokkivat toisiaan ja pitävät toisiaan pystyssä. Näiden ongelmien keskellä ei ole juuri merkitystä, kuinka moninainen on se prosentti ihmisiä, joka valtakakkuun pääsee käsiksi.

Lisäksi meidän tulee kieltäytyä teoreettiseen feminismiin usein liittyvästä luokkaelitismistä. Jokaisen tulee saada puhua feminismistä omalla kielellään, ilman pelkoa siitä, ettei osaa oikeita sanoja. Kuten bell hooks sanoo, kaikki mitä elämässä teemme, juurtuu teoriaan. Feminismi on ensisijaisesti arkisia tekoja.

Tämän yhteistyömalliston kautta yritämme laajentaa keskustelua ympäri Suomea. Tympeiden tyttöjen ja Makian kohderyhmät ovat hyvin erilaiset, mutta me molemmat seisomme feminististen arvojen takana vankasti. Juuri tällaisilla hieman odottamattomilla ulostuloilla on potentiaali suureen sosiaaliseen voimaan. Kun feminismi tuodaan lähelle uusia ihmisiä, ehkä se herättää pohtimaan, voisiko tämä olla tärkeää myös minun elämässäni. Tympeissä tytöissä liike lähtee tyttöydestä, mutta se on vain yksi kulma. Lempeämmän tulevaisuuden raivaamiseen tarvitaan meitä jokaista. Koko kansan feminismiä.

Miksei kansa voisi olla feministinen, ja haluta eroon seksismistä, häirinnästä, rasismista, sorrosta, palkkaeroista, homofobiasta, eriarvoisuudesta, hoivan aliarvostuksesta? Feminismissä kun on kyse ennen kaikkea yhtäläisistä ihmisoikeuksista. Jos on vielä 2020-luvulla radikaalia sanoa, että jokainen ihminen on sukupuolesta riippumatta yhtä arvokas, niin olkaamme sitten radikaaleja!

Tympeät Tytöt malliston suunnittelija,
Riina Tanskanen, 12.4.2022, Tampere

Lue lisää yhteistyöstä: Tympeät Tytöt – In english, suomeksi
Lue lisää: Kuka valmisti Tympeät Tytöt paitasi – In english, suomeksi
Lue Riina Tanskasen taiteilijahaastattelu – only in english